retkikunta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

retki +‎ kunta

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈre̞tkiˌkun̪t̪ɑ]
  • Hyphenation: ret‧ki‧kun‧ta

Noun[edit]

retkikunta

  1. An expedition (body of people).

Declension[edit]

Inflection of retkikunta (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative retkikunta retkikunnat
genitive retkikunnan retkikuntien
partitive retkikuntaa retkikuntia
illative retkikuntaan retkikuntiin
singular plural
nominative retkikunta retkikunnat
accusative nom. retkikunta retkikunnat
gen. retkikunnan
genitive retkikunnan retkikuntien
retkikuntainrare
partitive retkikuntaa retkikuntia
inessive retkikunnassa retkikunnissa
elative retkikunnasta retkikunnista
illative retkikuntaan retkikuntiin
adessive retkikunnalla retkikunnilla
ablative retkikunnalta retkikunnilta
allative retkikunnalle retkikunnille
essive retkikuntana retkikuntina
translative retkikunnaksi retkikunniksi
instructive retkikunnin
abessive retkikunnatta retkikunnitta
comitative retkikuntineen