retki

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Estonian[edit]

Noun[edit]

retki

  1. partitive plural of retk

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Unknown; possibly related to Livonian rek, riek.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈretki/, [ˈre̞t̪ki]
  • Rhymes: -etki
  • Syllabification: ret‧ki

Noun[edit]

retki

  1. trip
  2. expedition

Declension[edit]

Inflection of retki (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative retki retket
genitive retken retkien
partitive retkeä retkiä
illative retkeen retkiin
singular plural
nominative retki retket
accusative nom. retki retket
gen. retken
genitive retken retkien
partitive retkeä retkiä
inessive retkessä retkissä
elative retkestä retkistä
illative retkeen retkiin
adessive retkellä retkillä
ablative retkeltä retkiltä
allative retkelle retkille
essive retkenä retkinä
translative retkeksi retkiksi
instructive retkin
abessive retkettä retkittä
comitative retkineen
Possessive forms of retki (type ovi)
possessor singular plural
1st person retkeni retkemme
2nd person retkesi retkenne
3rd person retkensä

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

Compounds[edit]