riipus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From riip +‎ -us.

Noun[edit]

riipus

  1. pendant

Declension[edit]

Inflection of riipus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative riipus riipukset
genitive riipuksen riipusten
riipuksien
partitive riipusta riipuksia
illative riipukseen riipuksiin
singular plural
nominative riipus riipukset
accusative nom. riipus riipukset
gen. riipuksen
genitive riipuksen riipusten
riipuksien
partitive riipusta riipuksia
inessive riipuksessa riipuksissa
elative riipuksesta riipuksista
illative riipukseen riipuksiin
adessive riipuksella riipuksilla
ablative riipukselta riipuksilta
allative riipukselle riipuksille
essive riipuksena riipuksina
translative riipukseksi riipuksiksi
instructive riipuksin
abessive riipuksetta riipuksitta
comitative riipuksineen
Possessive forms of riipus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person riipukseni riipuksemme
2nd person riipuksesi riipuksenne
3rd person riipuksensa