rintaelin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

rinta +‎ elin

Noun[edit]

rintaelin

  1. (anatomy) thoracic organ

Declension[edit]

Inflection of rintaelin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative rintaelin rintaelimet
genitive rintaelimen rintaelimien
rintaelinten
partitive rintaelintä rintaelimiä
illative rintaelimeen rintaelimiin
singular plural
nominative rintaelin rintaelimet
accusative nom. rintaelin rintaelimet
gen. rintaelimen
genitive rintaelimen rintaelimien
rintaelinten
partitive rintaelintä rintaelimiä
inessive rintaelimessä rintaelimissä
elative rintaelimestä rintaelimistä
illative rintaelimeen rintaelimiin
adessive rintaelimellä rintaelimillä
ablative rintaelimeltä rintaelimiltä
allative rintaelimelle rintaelimille
essive rintaelimenä rintaeliminä
translative rintaelimeksi rintaelimiksi
instructive rintaelimin
abessive rintaelimettä rintaelimittä
comitative rintaelimineen

Compounds[edit]