rintakehä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

rinta +‎ kehä

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈrintɑˌkehæ/, [ˈrin̪t̪ɑˌke̞ɦæ]
  • Rhymes: -ehæ
  • Syllabification: rin‧ta‧ke‧hä

Noun[edit]

rintakehä

  1. (anatomy) rib cage
  2. chest wall, thoracic wall
  3. breast, chest, thorax (region of the mammalian body between the neck and abdomen)
  4. thorax (cavity containing the heart and lungs)

Declension[edit]

Inflection of rintakehä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative rintakehä rintakehät
genitive rintakehän rintakehien
partitive rintakehää rintakehiä
illative rintakehään rintakehiin
singular plural
nominative rintakehä rintakehät
accusative nom. rintakehä rintakehät
gen. rintakehän
genitive rintakehän rintakehien
rintakehäinrare
partitive rintakehää rintakehiä
inessive rintakehässä rintakehissä
elative rintakehästä rintakehistä
illative rintakehään rintakehiin
adessive rintakehällä rintakehillä
ablative rintakehältä rintakehiltä
allative rintakehälle rintakehille
essive rintakehänä rintakehinä
translative rintakehäksi rintakehiksi
instructive rintakehin
abessive rintakehättä rintakehittä
comitative rintakehineen
Possessive forms of rintakehä (type koira)
possessor singular plural
1st person rintakehäni rintakehämme
2nd person rintakehäsi rintakehänne
3rd person rintakehänsä