ryhti

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Swedish rykt ("care, attention, maintenance").

Noun[edit]

ryhti

  1. carriage (manner)

Declension[edit]

Inflection of ryhti (Kotus type 5/risti, t-d gradation)
nominative ryhti ryhdit
genitive ryhdin ryhtien
partitive ryhtiä ryhtejä
illative ryhtiin ryhteihin
singular plural
nominative ryhti ryhdit
accusative nom. ryhti ryhdit
gen. ryhdin
genitive ryhdin ryhtien
partitive ryhtiä ryhtejä
inessive ryhdissä ryhdeissä
elative ryhdistä ryhdeistä
illative ryhtiin ryhteihin
adessive ryhdillä ryhdeillä
ablative ryhdiltä ryhdeiltä
allative ryhdille ryhdeille
essive ryhtinä ryhteinä
translative ryhdiksi ryhdeiksi
instructive ryhdein
abessive ryhdittä ryhdeittä
comitative ryhteineen

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]