sökö

See also: soko, ŝoko, sōko, sōkō, and šoko

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsøkø/, [ˈs̠ø̞k̟ø̞]
• Rhymes: -økø
• Syllabification^(key): sö‧kö

Etymology 1

Probably an alteration of earlier slang sönderi, from Swedish sönder. Alternatively possibly from Swedish söcken.

Adjective

sökö (comparative sökömpi, superlative sököin) (colloquial)

1. broken

   Voi perse, mun telkkari on sökönä!

   Aw balls, my TV's broken!

Declension

Inflection of sökö (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		sökö	sököt
genitive		sökön	sököjen
partitive		sököä	sököjä
illative		sököön	sököihin
		singular	plural
nominative		sökö	sököt
accusative	nom.	sökö	sököt
	gen.	sökön
genitive		sökön	sököjen
partitive		sököä	sököjä
inessive		sökössä	sököissä
elative		sököstä	sököistä
illative		sököön	sököihin
adessive		sököllä	sököillä
ablative		sököltä	sököiltä
allative		sökölle	sököille
essive		sökönä	sököinä
translative		sököksi	sököiksi
abessive		sököttä	sököittä
instructive		—	sököin
comitative		—	sököine

Possessive forms of sökö (Kotus type 1/valo, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative sököni sököni accusative nom. sököni sököni gen. sököni genitive sököni sököjeni partitive sököäni sököjäni inessive sökössäni sököissäni elative sököstäni sököistäni illative sökööni sököihini adessive sökölläni sököilläni ablative sököltäni sököiltäni allative sökölleni sököilleni essive sökönäni sököinäni translative sökökseni sököikseni abessive sököttäni sököittäni instructive — — comitative — sököineni second-person singular possessor singular plural nominative sökösi sökösi accusative nom. sökösi sökösi gen. sökösi genitive sökösi sököjesi partitive sököäsi sököjäsi inessive sökössäsi sököissäsi elative sököstäsi sököistäsi illative sököösi sököihisi adessive sökölläsi sököilläsi ablative sököltäsi sököiltäsi allative sököllesi sököillesi essive sökönäsi sököinäsi translative sököksesi sököiksesi abessive sököttäsi sököittäsi instructive — — comitative — sököinesi first-person plural possessor singular plural nominative sökömme sökömme accusative nom. sökömme sökömme gen. sökömme genitive sökömme sököjemme partitive sököämme sököjämme inessive sökössämme sököissämme elative sököstämme sököistämme illative sököömme sököihimme adessive sököllämme sököillämme ablative sököltämme sököiltämme allative sököllemme sököillemme essive sökönämme sököinämme translative sököksemme sököiksemme abessive sököttämme sököittämme instructive — — comitative — sököinemme second-person plural possessor singular plural nominative sökönne sökönne accusative nom. sökönne sökönne gen. sökönne genitive sökönne sököjenne partitive sököänne sököjänne inessive sökössänne sököissänne elative sököstänne sököistänne illative sököönne sököihinne adessive sököllänne sököillänne ablative sököltänne sököiltänne allative sököllenne sököillenne essive sökönänne sököinänne translative sököksenne sököiksenne abessive sököttänne sököittänne instructive — — comitative — sököinenne third-person possessor singular plural nominative sökönsä sökönsä accusative nom. sökönsä sökönsä gen. sökönsä genitive sökönsä sököjensä partitive sököään sököänsä sököjään sököjänsä inessive sökössään sökössänsä sököissään sököissänsä elative sököstään sököstänsä sököistään sököistänsä illative sököönsä sököihinsä adessive sököllään sököllänsä sököillään sököillänsä ablative sököltään sököltänsä sököiltään sököiltänsä allative sökölleen sököllensä sököilleen sököillensä essive sökönään sökönänsä sököinään sököinänsä translative sökökseen sököksensä sököikseen sököiksensä abessive sököttään sököttänsä sököittään sököittänsä instructive — — comitative — sököineen sököinensä

Etymology 2

Named after the phrase uttered by a player who passes raising the bet; possibly from English check or from French sousem. In any case probably also inspired by sökö (etymology 1).

Noun

sökö

1. (poker) sousem, Canadian stud, Scandinavian stud (variant of stud poker)

   Hypernym: avopokeri

Declension

Inflection of sökö (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		sökö	sököt
genitive		sökön	sököjen
partitive		sököä	sököjä
illative		sököön	sököihin
		singular	plural
nominative		sökö	sököt
accusative	nom.	sökö	sököt
	gen.	sökön
genitive		sökön	sököjen
partitive		sököä	sököjä
inessive		sökössä	sököissä
elative		sököstä	sököistä
illative		sököön	sököihin
adessive		sököllä	sököillä
ablative		sököltä	sököiltä
allative		sökölle	sököille
essive		sökönä	sököinä
translative		sököksi	sököiksi
abessive		sököttä	sököittä
instructive		—	sököin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of sökö (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative sököni sököni accusative nom. sököni sököni gen. sököni genitive sököni sököjeni partitive sököäni sököjäni inessive sökössäni sököissäni elative sököstäni sököistäni illative sökööni sököihini adessive sökölläni sököilläni ablative sököltäni sököiltäni allative sökölleni sököilleni essive sökönäni sököinäni translative sökökseni sököikseni abessive sököttäni sököittäni instructive — — comitative — sököineni second-person singular possessor singular plural nominative sökösi sökösi accusative nom. sökösi sökösi gen. sökösi genitive sökösi sököjesi partitive sököäsi sököjäsi inessive sökössäsi sököissäsi elative sököstäsi sököistäsi illative sököösi sököihisi adessive sökölläsi sököilläsi ablative sököltäsi sököiltäsi allative sököllesi sököillesi essive sökönäsi sököinäsi translative sököksesi sököiksesi abessive sököttäsi sököittäsi instructive — — comitative — sököinesi first-person plural possessor singular plural nominative sökömme sökömme accusative nom. sökömme sökömme gen. sökömme genitive sökömme sököjemme partitive sököämme sököjämme inessive sökössämme sököissämme elative sököstämme sököistämme illative sököömme sököihimme adessive sököllämme sököillämme ablative sököltämme sököiltämme allative sököllemme sököillemme essive sökönämme sököinämme translative sököksemme sököiksemme abessive sököttämme sököittämme instructive — — comitative — sököinemme second-person plural possessor singular plural nominative sökönne sökönne accusative nom. sökönne sökönne gen. sökönne genitive sökönne sököjenne partitive sököänne sököjänne inessive sökössänne sököissänne elative sököstänne sököistänne illative sököönne sököihinne adessive sököllänne sököillänne ablative sököltänne sököiltänne allative sököllenne sököillenne essive sökönänne sököinänne translative sököksenne sököiksenne abessive sököttänne sököittänne instructive — — comitative — sököinenne third-person possessor singular plural nominative sökönsä sökönsä accusative nom. sökönsä sökönsä gen. sökönsä genitive sökönsä sököjensä partitive sököään sököänsä sököjään sököjänsä inessive sökössään sökössänsä sököissään sököissänsä elative sököstään sököstänsä sököistään sököistänsä illative sököönsä sököihinsä adessive sököllään sököllänsä sököillään sököillänsä ablative sököltään sököltänsä sököiltään sököiltänsä allative sökölleen sököllensä sököilleen sököillensä essive sökönään sökönänsä sököinään sököinänsä translative sökökseen sököksensä sököikseen sököiksensä abessive sököttään sököttänsä sököittään sököittänsä instructive — — comitative — sököineen sököinensä

Derived terms

• sököttää

 

Further reading

• “sökö”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2024-01-01