sössö

Finnish

Etymology

Back-formation from sössöttää (“to lisp, splutter”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsøsːø/, [ˈs̠ø̞s̠ːø̞]
• Rhymes: -øsːø
• Syllabification^(key): sös‧sö

Noun

sössö

1. lisper, splutterer
2. Synonym of mössö

Declension

Inflection of sössö (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		sössö	sössöt
genitive		sössön	sössöjen
partitive		sössöä	sössöjä
illative		sössöön	sössöihin
		singular	plural
nominative		sössö	sössöt
accusative	nom.	sössö	sössöt
	gen.	sössön
genitive		sössön	sössöjen
partitive		sössöä	sössöjä
inessive		sössössä	sössöissä
elative		sössöstä	sössöistä
illative		sössöön	sössöihin
adessive		sössöllä	sössöillä
ablative		sössöltä	sössöiltä
allative		sössölle	sössöille
essive		sössönä	sössöinä
translative		sössöksi	sössöiksi
abessive		sössöttä	sössöittä
instructive		—	sössöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of sössö (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative sössöni sössöni accusative nom. sössöni sössöni gen. sössöni genitive sössöni sössöjeni partitive sössöäni sössöjäni inessive sössössäni sössöissäni elative sössöstäni sössöistäni illative sössööni sössöihini adessive sössölläni sössöilläni ablative sössöltäni sössöiltäni allative sössölleni sössöilleni essive sössönäni sössöinäni translative sössökseni sössöikseni abessive sössöttäni sössöittäni instructive — — comitative — sössöineni second-person singular possessor singular plural nominative sössösi sössösi accusative nom. sössösi sössösi gen. sössösi genitive sössösi sössöjesi partitive sössöäsi sössöjäsi inessive sössössäsi sössöissäsi elative sössöstäsi sössöistäsi illative sössöösi sössöihisi adessive sössölläsi sössöilläsi ablative sössöltäsi sössöiltäsi allative sössöllesi sössöillesi essive sössönäsi sössöinäsi translative sössöksesi sössöiksesi abessive sössöttäsi sössöittäsi instructive — — comitative — sössöinesi first-person plural possessor singular plural nominative sössömme sössömme accusative nom. sössömme sössömme gen. sössömme genitive sössömme sössöjemme partitive sössöämme sössöjämme inessive sössössämme sössöissämme elative sössöstämme sössöistämme illative sössöömme sössöihimme adessive sössöllämme sössöillämme ablative sössöltämme sössöiltämme allative sössöllemme sössöillemme essive sössönämme sössöinämme translative sössöksemme sössöiksemme abessive sössöttämme sössöittämme instructive — — comitative — sössöinemme second-person plural possessor singular plural nominative sössönne sössönne accusative nom. sössönne sössönne gen. sössönne genitive sössönne sössöjenne partitive sössöänne sössöjänne inessive sössössänne sössöissänne elative sössöstänne sössöistänne illative sössöönne sössöihinne adessive sössöllänne sössöillänne ablative sössöltänne sössöiltänne allative sössöllenne sössöillenne essive sössönänne sössöinänne translative sössöksenne sössöiksenne abessive sössöttänne sössöittänne instructive — — comitative — sössöinenne third-person possessor singular plural nominative sössönsä sössönsä accusative nom. sössönsä sössönsä gen. sössönsä genitive sössönsä sössöjensä partitive sössöään sössöänsä sössöjään sössöjänsä inessive sössössään sössössänsä sössöissään sössöissänsä elative sössöstään sössöstänsä sössöistään sössöistänsä illative sössöönsä sössöihinsä adessive sössöllään sössöllänsä sössöillään sössöillänsä ablative sössöltään sössöltänsä sössöiltään sössöiltänsä allative sössölleen sössöllensä sössöilleen sössöillensä essive sössönään sössönänsä sössöinään sössöinänsä translative sössökseen sössöksensä sössöikseen sössöiksensä abessive sössöttään sössöttänsä sössöittään sössöittänsä instructive — — comitative — sössöineen sössöinensä

Synonyms

• (lisper): sössöttäjä

Further reading

• “sössö”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03