saamaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈsɑːmɑt̪o̞n]
  • Hyphenation: saa‧ma‧ton

Adjective[edit]

saamaton ‎(comparative saamattomampi, superlative saamattomin)

  1. inefficient, incapable

Declension[edit]

Inflection of saamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative saamaton saamattomat
genitive saamattoman saamattomien
partitive saamatonta saamattomia
illative saamattomaan saamattomiin
singular plural
nominative saamaton saamattomat
accusative nom. saamaton saamattomat
gen. saamattoman
genitive saamattoman saamattomien
saamatontenrare
partitive saamatonta saamattomia
inessive saamattomassa saamattomissa
elative saamattomasta saamattomista
illative saamattomaan saamattomiin
adessive saamattomalla saamattomilla
ablative saamattomalta saamattomilta
allative saamattomalle saamattomille
essive saamattomana saamattomina
translative saamattomaksi saamattomiksi
instructive saamattomin
abessive saamattomatta saamattomitta
comitative saamattomine

Derived terms[edit]

Verb[edit]

saamaton

  1. Negative participle of saada.

Declension[edit]

Inflection of saamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative saamaton saamattomat
genitive saamattoman saamattomien
partitive saamatonta saamattomia
illative saamattomaan saamattomiin
singular plural
nominative saamaton saamattomat
accusative nom. saamaton saamattomat
gen. saamattoman
genitive saamattoman saamattomien
saamatontenrare
partitive saamatonta saamattomia
inessive saamattomassa saamattomissa
elative saamattomasta saamattomista
illative saamattomaan saamattomiin
adessive saamattomalla saamattomilla
ablative saamattomalta saamattomilta
allative saamattomalle saamattomille
essive saamattomana saamattomina
translative saamattomaksi saamattomiksi
instructive saamattomin
abessive saamattomatta saamattomitta
comitative saamattomine

Anagrams[edit]