seisokki

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

seisokki

  1. stoppage
  2. (colloquial) erection (hard state of penis)

Declension[edit]

Inflection of seisokki (Kotus type 5/risti, kk-k gradation)
nominative seisokki seisokit
genitive seisokin seisokkien
partitive seisokkia seisokkeja
illative seisokkiin seisokkeihin
singular plural
nominative seisokki seisokit
accusative nom. seisokki seisokit
gen. seisokin
genitive seisokin seisokkien
partitive seisokkia seisokkeja
inessive seisokissa seisokeissa
elative seisokista seisokeista
illative seisokkiin seisokkeihin
adessive seisokilla seisokeilla
ablative seisokilta seisokeilta
allative seisokille seisokeille
essive seisokkina seisokkeina
translative seisokiksi seisokeiksi
instructive seisokein
abessive seisokitta seisokeitta
comitative seisokkeineen