sielutiede

Finnish

Etymology

sielu (“soul”) +‎ tiede (“science”). Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1845.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsie̯luˌtie̯deˣ/, [ˈs̠ie̞̯luˌt̪ie̞̯de̞(ʔ)]
• Rhymes: -iede
• Syllabification^(key): sie‧lu‧tie‧de

Noun

sielutiede (archaic)

1. psychology

Declension

Inflection of sielutiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative		sielutiede	sielutieteet
genitive		sielutieteen	sielutieteiden sielutieteitten
partitive		sielutiedettä	sielutieteitä
illative		sielutieteeseen	sielutieteisiin sielutieteihin
		singular	plural
nominative		sielutiede	sielutieteet
accusative	nom.	sielutiede	sielutieteet
	gen.	sielutieteen
genitive		sielutieteen	sielutieteiden sielutieteitten
partitive		sielutiedettä	sielutieteitä
inessive		sielutieteessä	sielutieteissä
elative		sielutieteestä	sielutieteistä
illative		sielutieteeseen	sielutieteisiin sielutieteihin
adessive		sielutieteellä	sielutieteillä
ablative		sielutieteeltä	sielutieteiltä
allative		sielutieteelle	sielutieteille
essive		sielutieteenä	sielutieteinä
translative		sielutieteeksi	sielutieteiksi
abessive		sielutieteettä	sielutieteittä
instructive		—	sielutietein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of sielutiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative sielutieteeni sielutieteeni accusative nom. sielutieteeni sielutieteeni gen. sielutieteeni genitive sielutieteeni sielutieteideni sielutieteitteni partitive sielutiedettäni sielutieteitäni inessive sielutieteessäni sielutieteissäni elative sielutieteestäni sielutieteistäni illative sielutieteeseeni sielutieteisiini sielutieteihini adessive sielutieteelläni sielutieteilläni ablative sielutieteeltäni sielutieteiltäni allative sielutieteelleni sielutieteilleni essive sielutieteenäni sielutieteinäni translative sielutieteekseni sielutieteikseni abessive sielutieteettäni sielutieteittäni instructive — — comitative — sielutieteineni second-person singular possessor singular plural nominative sielutieteesi sielutieteesi accusative nom. sielutieteesi sielutieteesi gen. sielutieteesi genitive sielutieteesi sielutieteidesi sielutieteittesi partitive sielutiedettäsi sielutieteitäsi inessive sielutieteessäsi sielutieteissäsi elative sielutieteestäsi sielutieteistäsi illative sielutieteeseesi sielutieteisiisi sielutieteihisi adessive sielutieteelläsi sielutieteilläsi ablative sielutieteeltäsi sielutieteiltäsi allative sielutieteellesi sielutieteillesi essive sielutieteenäsi sielutieteinäsi translative sielutieteeksesi sielutieteiksesi abessive sielutieteettäsi sielutieteittäsi instructive — — comitative — sielutieteinesi first-person plural possessor singular plural nominative sielutieteemme sielutieteemme accusative nom. sielutieteemme sielutieteemme gen. sielutieteemme genitive sielutieteemme sielutieteidemme sielutieteittemme partitive sielutiedettämme sielutieteitämme inessive sielutieteessämme sielutieteissämme elative sielutieteestämme sielutieteistämme illative sielutieteeseemme sielutieteisiimme sielutieteihimme adessive sielutieteellämme sielutieteillämme ablative sielutieteeltämme sielutieteiltämme allative sielutieteellemme sielutieteillemme essive sielutieteenämme sielutieteinämme translative sielutieteeksemme sielutieteiksemme abessive sielutieteettämme sielutieteittämme instructive — — comitative — sielutieteinemme second-person plural possessor singular plural nominative sielutieteenne sielutieteenne accusative nom. sielutieteenne sielutieteenne gen. sielutieteenne genitive sielutieteenne sielutieteidenne sielutieteittenne partitive sielutiedettänne sielutieteitänne inessive sielutieteessänne sielutieteissänne elative sielutieteestänne sielutieteistänne illative sielutieteeseenne sielutieteisiinne sielutieteihinne adessive sielutieteellänne sielutieteillänne ablative sielutieteeltänne sielutieteiltänne allative sielutieteellenne sielutieteillenne essive sielutieteenänne sielutieteinänne translative sielutieteeksenne sielutieteiksenne abessive sielutieteettänne sielutieteittänne instructive — — comitative — sielutieteinenne third-person possessor singular plural nominative sielutieteensä sielutieteensä accusative nom. sielutieteensä sielutieteensä gen. sielutieteensä genitive sielutieteensä sielutieteidensä sielutieteittensä partitive sielutiedettään sielutiedettänsä sielutieteitään sielutieteitänsä inessive sielutieteessään sielutieteessänsä sielutieteissään sielutieteissänsä elative sielutieteestään sielutieteestänsä sielutieteistään sielutieteistänsä illative sielutieteeseensä sielutieteisiinsä sielutieteihinsä adessive sielutieteellään sielutieteellänsä sielutieteillään sielutieteillänsä ablative sielutieteeltään sielutieteeltänsä sielutieteiltään sielutieteiltänsä allative sielutieteelleen sielutieteellensä sielutieteilleen sielutieteillensä essive sielutieteenään sielutieteenänsä sielutieteinään sielutieteinänsä translative sielutieteekseen sielutieteeksensä sielutieteikseen sielutieteiksensä abessive sielutieteettään sielutieteettänsä sielutieteittään sielutieteittänsä instructive — — comitative — sielutieteineen sielutieteinensä

Synonyms

• psykologia

Further reading

• “sielutiede”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03