simputus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index si)

Etymology[edit]

From the verb simputtaa.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈsimput̪us]
  • Hyphenation: sim‧pu‧tus

Noun[edit]

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

simputus

  1. (military) hazing

Declension[edit]

Inflection of simputus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative simputus simputukset
genitive simputuksen simputusten
simputuksien
partitive simputusta simputuksia
illative simputukseen simputuksiin
singular plural
nominative simputus simputukset
accusative nom. simputus simputukset
gen. simputuksen
genitive simputuksen simputusten
simputuksien
partitive simputusta simputuksia
inessive simputuksessa simputuksissa
elative simputuksesta simputuksista
illative simputukseen simputuksiin
adessive simputuksella simputuksilla
ablative simputukselta simputuksilta
allative simputukselle simputuksille
essive simputuksena simputuksina
translative simputukseksi simputuksiksi
instructive simputuksin
abessive simputuksetta simputuksitta
comitative simputuksineen

See also[edit]