sitkeä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

sitkeä ‎(comparative sitkeämpi, superlative sitkein)

  1. (of food) tough
  2. resilient, hardy
  3. viscous

Declension[edit]

Inflection of sitkeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative sitkeä sitkeät
genitive sitkeän sitkeiden
sitkeitten
partitive sitkeää
sitkeätä
sitkeitä
illative sitkeään sitkeisiin
sitkeihin
singular plural
nominative sitkeä sitkeät
accusative nom. sitkeä sitkeät
gen. sitkeän
genitive sitkeän sitkeiden
sitkeitten
sitkeäinrare
partitive sitkeää
sitkeätä
sitkeitä
inessive sitkeässä sitkeissä
elative sitkeästä sitkeistä
illative sitkeään sitkeisiin
sitkeihin
adessive sitkeällä sitkeillä
ablative sitkeältä sitkeiltä
allative sitkeälle sitkeille
essive sitkeänä sitkeinä
translative sitkeäksi sitkeiksi
instructive sitkein
abessive sitkeättä sitkeittä
comitative sitkeine

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]