splitata

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

< English split

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsplitɑtɑˣ/, [ˈs̠plit̪ɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -itɑtɑ
  • Syllabification(key): spli‧ta‧ta

Verb

[edit]

splitata

  1. (transitive, finance) to split (to split each share of a company in two or more new shares in order to reduce the market value of an individual share)

Conjugation

[edit]
Inflection of splitata (Kotus type 73*C/salata, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. splittaan en splittaa 1st sing. olen splitannut en ole splitannut
2nd sing. splittaat et splittaa 2nd sing. olet splitannut et ole splitannut
3rd sing. splittaa ei splittaa 3rd sing. on splitannut ei ole splitannut
1st plur. splittaamme emme splittaa 1st plur. olemme splitanneet emme ole splitanneet
2nd plur. splittaatte ette splittaa 2nd plur. olette splitanneet ette ole splitanneet
3rd plur. splittaavat eivät splittaa 3rd plur. ovat splitanneet eivät ole splitanneet
passive splitataan ei splitata passive on splitattu ei ole splitattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. splittasin en splitannut 1st sing. olin splitannut en ollut splitannut
2nd sing. splittasit et splitannut 2nd sing. olit splitannut et ollut splitannut
3rd sing. splittasi ei splitannut 3rd sing. oli splitannut ei ollut splitannut
1st plur. splittasimme emme splitanneet 1st plur. olimme splitanneet emme olleet splitanneet
2nd plur. splittasitte ette splitanneet 2nd plur. olitte splitanneet ette olleet splitanneet
3rd plur. splittasivat eivät splitanneet 3rd plur. olivat splitanneet eivät olleet splitanneet
passive splitattiin ei splitattu passive oli splitattu ei ollut splitattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. splittaisin en splittaisi 1st sing. olisin splitannut en olisi splitannut
2nd sing. splittaisit et splittaisi 2nd sing. olisit splitannut et olisi splitannut
3rd sing. splittaisi ei splittaisi 3rd sing. olisi splitannut ei olisi splitannut
1st plur. splittaisimme emme splittaisi 1st plur. olisimme splitanneet emme olisi splitanneet
2nd plur. splittaisitte ette splittaisi 2nd plur. olisitte splitanneet ette olisi splitanneet
3rd plur. splittaisivat eivät splittaisi 3rd plur. olisivat splitanneet eivät olisi splitanneet
passive splitattaisiin ei splitattaisi passive olisi splitattu ei olisi splitattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. splittaa älä splittaa 2nd sing.
3rd sing. splitatkoon älköön splitatko 3rd sing. olkoon splitannut älköön olko splitannut
1st plur. splitatkaamme älkäämme splitatko 1st plur.
2nd plur. splitatkaa älkää splitatko 2nd plur.
3rd plur. splitatkoot älkööt splitatko 3rd plur. olkoot splitanneet älkööt olko splitanneet
passive splitattakoon älköön splitattako passive olkoon splitattu älköön olko splitattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. splitannen en splitanne 1st sing. lienen splitannut en liene splitannut
2nd sing. splitannet et splitanne 2nd sing. lienet splitannut et liene splitannut
3rd sing. splitannee ei splitanne 3rd sing. lienee splitannut ei liene splitannut
1st plur. splitannemme emme splitanne 1st plur. lienemme splitanneet emme liene splitanneet
2nd plur. splitannette ette splitanne 2nd plur. lienette splitanneet ette liene splitanneet
3rd plur. splitannevat eivät splitanne 3rd plur. lienevät splitanneet eivät liene splitanneet
passive splitattaneen ei splitattane passive lienee splitattu ei liene splitattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st splitata present splittaava splitattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st splitatakseni splitataksemme
2nd splitataksesi splitataksenne
3rd splitatakseen
splitataksensa
past splitannut splitattu
2nd inessive2 splitatessa splitattaessa agent4 splittaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st splitatessani splitatessamme
2nd splitatessasi splitatessanne
3rd splitatessaan
splitatessansa
negative splittaamaton
instructive splitaten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive splittaamassa
elative splittaamasta
illative splittaamaan
adessive splittaamalla
abessive splittaamatta
instructive splittaaman splitattaman
4th3 verbal noun splittaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st splittaamaisillani splittaamaisillamme
2nd splittaamaisillasi splittaamaisillanne
3rd splittaamaisillaan
splittaamaisillansa

Derived terms

[edit]

See also

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]