suhteellisuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

suhteellinen +‎ -uus

Noun[edit]

suhteellisuus

  1. relativity
  2. proportionality

Declension[edit]

Inflection of suhteellisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative suhteellisuus suhteellisuudet
genitive suhteellisuuden suhteellisuuksien
partitive suhteellisuutta suhteellisuuksia
illative suhteellisuuteen suhteellisuuksiin
singular plural
nominative suhteellisuus suhteellisuudet
accusative nom. suhteellisuus suhteellisuudet
gen. suhteellisuuden
genitive suhteellisuuden suhteellisuuksien
partitive suhteellisuutta suhteellisuuksia
inessive suhteellisuudessa suhteellisuuksissa
elative suhteellisuudesta suhteellisuuksista
illative suhteellisuuteen suhteellisuuksiin
adessive suhteellisuudella suhteellisuuksilla
ablative suhteellisuudelta suhteellisuuksilta
allative suhteellisuudelle suhteellisuuksille
essive suhteellisuutena suhteellisuuksina
translative suhteellisuudeksi suhteellisuuksiksi
instructive suhteellisuuksin
abessive suhteellisuudetta suhteellisuuksitta
comitative suhteellisuuksineen

Compounds[edit]