suhteellisuus

Finnish

Etymology

suhteellinen +‎ -uus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuhteːlːisuːs/, [ˈs̠uxt̪e̞ːlˌlis̠uːs̠]
• Rhymes: -isuːs
• Syllabification^(key): suh‧teel‧li‧suus

Noun

suhteellisuus

1. relativity
2. proportionality

Declension

Inflection of suhteellisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		suhteellisuus	suhteellisuudet
genitive		suhteellisuuden	suhteellisuuksien
partitive		suhteellisuutta	suhteellisuuksia
illative		suhteellisuuteen	suhteellisuuksiin
		singular	plural
nominative		suhteellisuus	suhteellisuudet
accusative	nom.	suhteellisuus	suhteellisuudet
	gen.	suhteellisuuden
genitive		suhteellisuuden	suhteellisuuksien
partitive		suhteellisuutta	suhteellisuuksia
inessive		suhteellisuudessa	suhteellisuuksissa
elative		suhteellisuudesta	suhteellisuuksista
illative		suhteellisuuteen	suhteellisuuksiin
adessive		suhteellisuudella	suhteellisuuksilla
ablative		suhteellisuudelta	suhteellisuuksilta
allative		suhteellisuudelle	suhteellisuuksille
essive		suhteellisuutena	suhteellisuuksina
translative		suhteellisuudeksi	suhteellisuuksiksi
abessive		suhteellisuudetta	suhteellisuuksitta
instructive		—	suhteellisuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of suhteellisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative suhteellisuuteni suhteellisuuteni accusative nom. suhteellisuuteni suhteellisuuteni gen. suhteellisuuteni genitive suhteellisuuteni suhteellisuuksieni partitive suhteellisuuttani suhteellisuuksiani inessive suhteellisuudessani suhteellisuuksissani elative suhteellisuudestani suhteellisuuksistani illative suhteellisuuteeni suhteellisuuksiini adessive suhteellisuudellani suhteellisuuksillani ablative suhteellisuudeltani suhteellisuuksiltani allative suhteellisuudelleni suhteellisuuksilleni essive suhteellisuutenani suhteellisuuksinani translative suhteellisuudekseni suhteellisuuksikseni abessive suhteellisuudettani suhteellisuuksittani instructive — — comitative — suhteellisuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative suhteellisuutesi suhteellisuutesi accusative nom. suhteellisuutesi suhteellisuutesi gen. suhteellisuutesi genitive suhteellisuutesi suhteellisuuksiesi partitive suhteellisuuttasi suhteellisuuksiasi inessive suhteellisuudessasi suhteellisuuksissasi elative suhteellisuudestasi suhteellisuuksistasi illative suhteellisuuteesi suhteellisuuksiisi adessive suhteellisuudellasi suhteellisuuksillasi ablative suhteellisuudeltasi suhteellisuuksiltasi allative suhteellisuudellesi suhteellisuuksillesi essive suhteellisuutenasi suhteellisuuksinasi translative suhteellisuudeksesi suhteellisuuksiksesi abessive suhteellisuudettasi suhteellisuuksittasi instructive — — comitative — suhteellisuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative suhteellisuutemme suhteellisuutemme accusative nom. suhteellisuutemme suhteellisuutemme gen. suhteellisuutemme genitive suhteellisuutemme suhteellisuuksiemme partitive suhteellisuuttamme suhteellisuuksiamme inessive suhteellisuudessamme suhteellisuuksissamme elative suhteellisuudestamme suhteellisuuksistamme illative suhteellisuuteemme suhteellisuuksiimme adessive suhteellisuudellamme suhteellisuuksillamme ablative suhteellisuudeltamme suhteellisuuksiltamme allative suhteellisuudellemme suhteellisuuksillemme essive suhteellisuutenamme suhteellisuuksinamme translative suhteellisuudeksemme suhteellisuuksiksemme abessive suhteellisuudettamme suhteellisuuksittamme instructive — — comitative — suhteellisuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative suhteellisuutenne suhteellisuutenne accusative nom. suhteellisuutenne suhteellisuutenne gen. suhteellisuutenne genitive suhteellisuutenne suhteellisuuksienne partitive suhteellisuuttanne suhteellisuuksianne inessive suhteellisuudessanne suhteellisuuksissanne elative suhteellisuudestanne suhteellisuuksistanne illative suhteellisuuteenne suhteellisuuksiinne adessive suhteellisuudellanne suhteellisuuksillanne ablative suhteellisuudeltanne suhteellisuuksiltanne allative suhteellisuudellenne suhteellisuuksillenne essive suhteellisuutenanne suhteellisuuksinanne translative suhteellisuudeksenne suhteellisuuksiksenne abessive suhteellisuudettanne suhteellisuuksittanne instructive — — comitative — suhteellisuuksinenne third-person possessor singular plural nominative suhteellisuutensa suhteellisuutensa accusative nom. suhteellisuutensa suhteellisuutensa gen. suhteellisuutensa genitive suhteellisuutensa suhteellisuuksiensa partitive suhteellisuuttaan suhteellisuuttansa suhteellisuuksiaan suhteellisuuksiansa inessive suhteellisuudessaan suhteellisuudessansa suhteellisuuksissaan suhteellisuuksissansa elative suhteellisuudestaan suhteellisuudestansa suhteellisuuksistaan suhteellisuuksistansa illative suhteellisuuteensa suhteellisuuksiinsa adessive suhteellisuudellaan suhteellisuudellansa suhteellisuuksillaan suhteellisuuksillansa ablative suhteellisuudeltaan suhteellisuudeltansa suhteellisuuksiltaan suhteellisuuksiltansa allative suhteellisuudelleen suhteellisuudellensa suhteellisuuksilleen suhteellisuuksillensa essive suhteellisuutenaan suhteellisuutenansa suhteellisuuksinaan suhteellisuuksinansa translative suhteellisuudekseen suhteellisuudeksensa suhteellisuuksikseen suhteellisuuksiksensa abessive suhteellisuudettaan suhteellisuudettansa suhteellisuuksittaan suhteellisuuksittansa instructive — — comitative — suhteellisuuksineen suhteellisuuksinensa

Derived terms

compounds

• suhteellisuudentaju
• suhteellisuusperiaate
• suhteellisuusteoria

 

Further reading

• “suhteellisuus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03