suhteellinen

Finnish

Etymology

suhde +‎ -llinen. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1835.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuhteːlːinen/, [ˈs̠uxt̪e̞ːlˌline̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): suh‧teel‧li‧nen

Adjective

suhteellinen (comparative suhteellisempi, superlative suhteellisin)

1. relative, comparative (approximated by comparison)

   Synonyms: verrannollinen, relatiivinen, (archaic) verrallinen

   Coordinate term: absoluuttinen (“absolute”)

   suhteellinen etu ― comparative advantage

   suhteellinen kosteus ― relative humidity

   suhteellinen lämpötila ― relative temperature

2. proportional, proportionate, commensurate

   Antonym: suhteeton

3. (typography) proportional

Declension

Inflection of suhteellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		suhteellinen	suhteelliset
genitive		suhteellisen	suhteellisten suhteellisien
partitive		suhteellista	suhteellisia
illative		suhteelliseen	suhteellisiin
		singular	plural
nominative		suhteellinen	suhteelliset
accusative	nom.	suhteellinen	suhteelliset
	gen.	suhteellisen
genitive		suhteellisen	suhteellisten suhteellisien
partitive		suhteellista	suhteellisia
inessive		suhteellisessa	suhteellisissa
elative		suhteellisesta	suhteellisista
illative		suhteelliseen	suhteellisiin
adessive		suhteellisella	suhteellisilla
ablative		suhteelliselta	suhteellisilta
allative		suhteelliselle	suhteellisille
essive		suhteellisena	suhteellisina
translative		suhteelliseksi	suhteellisiksi
instructive		—	suhteellisin
abessive		suhteellisetta	suhteellisitta
comitative		—	suhteellisine

Possessive forms of suhteellinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative suhteelliseni suhteelliseni accusative nom. suhteelliseni suhteelliseni gen. suhteelliseni genitive suhteelliseni suhteellisteni suhteellisieni partitive suhteellistani suhteellisiani inessive suhteellisessani suhteellisissani elative suhteellisestani suhteellisistani illative suhteelliseeni suhteellisiini adessive suhteellisellani suhteellisillani ablative suhteelliseltani suhteellisiltani allative suhteelliselleni suhteellisilleni essive suhteellisenani suhteellisinani translative suhteellisekseni suhteellisikseni instructive — — abessive suhteellisettani suhteellisittani comitative — suhteellisineni second-person singular possessor singular plural nominative suhteellisesi suhteellisesi accusative nom. suhteellisesi suhteellisesi gen. suhteellisesi genitive suhteellisesi suhteellistesi suhteellisiesi partitive suhteellistasi suhteellisiasi inessive suhteellisessasi suhteellisissasi elative suhteellisestasi suhteellisistasi illative suhteelliseesi suhteellisiisi adessive suhteellisellasi suhteellisillasi ablative suhteelliseltasi suhteellisiltasi allative suhteellisellesi suhteellisillesi essive suhteellisenasi suhteellisinasi translative suhteelliseksesi suhteellisiksesi instructive — — abessive suhteellisettasi suhteellisittasi comitative — suhteellisinesi first-person plural possessor singular plural nominative suhteellisemme suhteellisemme accusative nom. suhteellisemme suhteellisemme gen. suhteellisemme genitive suhteellisemme suhteellistemme suhteellisiemme partitive suhteellistamme suhteellisiamme inessive suhteellisessamme suhteellisissamme elative suhteellisestamme suhteellisistamme illative suhteelliseemme suhteellisiimme adessive suhteellisellamme suhteellisillamme ablative suhteelliseltamme suhteellisiltamme allative suhteellisellemme suhteellisillemme essive suhteellisenamme suhteellisinamme translative suhteelliseksemme suhteellisiksemme instructive — — abessive suhteellisettamme suhteellisittamme comitative — suhteellisinemme second-person plural possessor singular plural nominative suhteellisenne suhteellisenne accusative nom. suhteellisenne suhteellisenne gen. suhteellisenne genitive suhteellisenne suhteellistenne suhteellisienne partitive suhteellistanne suhteellisianne inessive suhteellisessanne suhteellisissanne elative suhteellisestanne suhteellisistanne illative suhteelliseenne suhteellisiinne adessive suhteellisellanne suhteellisillanne ablative suhteelliseltanne suhteellisiltanne allative suhteellisellenne suhteellisillenne essive suhteellisenanne suhteellisinanne translative suhteelliseksenne suhteellisiksenne instructive — — abessive suhteellisettanne suhteellisittanne comitative — suhteellisinenne third-person possessor singular plural nominative suhteellisensa suhteellisensa accusative nom. suhteellisensa suhteellisensa gen. suhteellisensa genitive suhteellisensa suhteellistensa suhteellisiensa partitive suhteellistaan suhteellistansa suhteellisiaan suhteellisiansa inessive suhteellisessaan suhteellisessansa suhteellisissaan suhteellisissansa elative suhteellisestaan suhteellisestansa suhteellisistaan suhteellisistansa illative suhteelliseensa suhteellisiinsa adessive suhteellisellaan suhteellisellansa suhteellisillaan suhteellisillansa ablative suhteelliseltaan suhteelliseltansa suhteellisiltaan suhteellisiltansa allative suhteelliselleen suhteellisellensa suhteellisilleen suhteellisillensa essive suhteellisenaan suhteellisenansa suhteellisinaan suhteellisinansa translative suhteellisekseen suhteelliseksensa suhteellisikseen suhteellisiksensa instructive — — abessive suhteellisettaan suhteellisettansa suhteellisittaan suhteellisittansa comitative — suhteellisineen suhteellisinensa

Derived terms

• suhteellisesti
• suhteellisuus

Further reading

• "suhteellinen" in Kielitoimiston sanakirja (Dictionary of Contemporary Finnish).