absoluuttinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Ultimately from Latin absolūtus (unconditional) via other European languages +‎ -inen.

Adjective[edit]

absoluuttinen  (comparative absoluuttisempi, superlative absoluuttisin)

  1. absolute

Declension[edit]

Inflection of absoluuttinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative absoluuttinen absoluuttiset
genitive absoluuttisen absoluuttisten
absoluuttisien
partitive absoluuttista absoluuttisia
illative absoluuttiseen absoluuttisiin
singular plural
nominative absoluuttinen absoluuttiset
accusative nom.? absoluuttinen absoluuttiset
gen. absoluuttisen
genitive absoluuttisen absoluuttisten
absoluuttisien
partitive absoluuttista absoluuttisia
inessive absoluuttisessa absoluuttisissa
elative absoluuttisesta absoluuttisista
illative absoluuttiseen absoluuttisiin
adessive absoluuttisella absoluuttisilla
ablative absoluuttiselta absoluuttisilta
allative absoluuttiselleˣ absoluuttisilleˣ
essive absoluuttisena absoluuttisina
translative absoluuttiseksi absoluuttisiksi
instructive absoluuttisin
abessive absoluuttisetta absoluuttisitta
comitative absoluuttisine

Derived terms[edit]