rajoittamaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

raja (border, limit)rajoittaa (to restrict).

Adjective[edit]

rajoittamaton

  1. unlimited
  2. unobstructed
  3. uncontrolled
  4. untrammelled
  5. unrestricted
  6. free (unobstructed)
  7. absolute (free from any limitation or condition)
    rajoittamaton valta
    absolute power

Declension[edit]

Inflection of rajoittamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative rajoittamaton rajoittamattomat
genitive rajoittamattoman rajoittamattomien
partitive rajoittamatonta rajoittamattomia
illative rajoittamattomaan rajoittamattomiin
singular plural
nominative rajoittamaton rajoittamattomat
accusative nom. rajoittamaton rajoittamattomat
gen. rajoittamattoman
genitive rajoittamattoman rajoittamattomien
rajoittamatontenrare
partitive rajoittamatonta rajoittamattomia
inessive rajoittamattomassa rajoittamattomissa
elative rajoittamattomasta rajoittamattomista
illative rajoittamattomaan rajoittamattomiin
adessive rajoittamattomalla rajoittamattomilla
ablative rajoittamattomalta rajoittamattomilta
allative rajoittamattomalle rajoittamattomille
essive rajoittamattomana rajoittamattomina
translative rajoittamattomaksi rajoittamattomiksi
instructive rajoittamattomin
abessive rajoittamattomatta rajoittamattomitta
comitative rajoittamattomine
Possessive forms of rajoittamaton (type onneton)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person rajoittamattomani rajoittamattomamme
2nd person rajoittamattomasi rajoittamattomanne
3rd person rajoittamattomansa

Derived terms[edit]

Related terms[edit]

Participle[edit]

rajoittamaton

  1. Negative participle of rajoittaa.