itsevaltainen

Finnish

Etymology

itsevalta (“autocracy”) +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈitse(ˣ)ˌʋɑltɑi̯nen/, [ˈits̠e̞(ʋ)ˌʋɑ̝l̪t̪ɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑltɑinen
• Syllabification^(key): it‧se‧val‧tai‧nen

Adjective

itsevaltainen (comparative itsevaltaisempi, superlative itsevaltaisin)

1. autocratic, despotic
2. absolute; as in absolute monarchy

Declension

Inflection of itsevaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		itsevaltainen	itsevaltaiset
genitive		itsevaltaisen	itsevaltaisten itsevaltaisien
partitive		itsevaltaista	itsevaltaisia
illative		itsevaltaiseen	itsevaltaisiin
		singular	plural
nominative		itsevaltainen	itsevaltaiset
accusative	nom.	itsevaltainen	itsevaltaiset
	gen.	itsevaltaisen
genitive		itsevaltaisen	itsevaltaisten itsevaltaisien
partitive		itsevaltaista	itsevaltaisia
inessive		itsevaltaisessa	itsevaltaisissa
elative		itsevaltaisesta	itsevaltaisista
illative		itsevaltaiseen	itsevaltaisiin
adessive		itsevaltaisella	itsevaltaisilla
ablative		itsevaltaiselta	itsevaltaisilta
allative		itsevaltaiselle	itsevaltaisille
essive		itsevaltaisena	itsevaltaisina
translative		itsevaltaiseksi	itsevaltaisiksi
abessive		itsevaltaisetta	itsevaltaisitta
instructive		—	itsevaltaisin
comitative		—	itsevaltaisine

Possessive forms of itsevaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative itsevaltaiseni itsevaltaiseni accusative nom. itsevaltaiseni itsevaltaiseni gen. itsevaltaiseni genitive itsevaltaiseni itsevaltaisteni itsevaltaisieni partitive itsevaltaistani itsevaltaisiani inessive itsevaltaisessani itsevaltaisissani elative itsevaltaisestani itsevaltaisistani illative itsevaltaiseeni itsevaltaisiini adessive itsevaltaisellani itsevaltaisillani ablative itsevaltaiseltani itsevaltaisiltani allative itsevaltaiselleni itsevaltaisilleni essive itsevaltaisenani itsevaltaisinani translative itsevaltaisekseni itsevaltaisikseni abessive itsevaltaisettani itsevaltaisittani instructive — — comitative — itsevaltaisineni second-person singular possessor singular plural nominative itsevaltaisesi itsevaltaisesi accusative nom. itsevaltaisesi itsevaltaisesi gen. itsevaltaisesi genitive itsevaltaisesi itsevaltaistesi itsevaltaisiesi partitive itsevaltaistasi itsevaltaisiasi inessive itsevaltaisessasi itsevaltaisissasi elative itsevaltaisestasi itsevaltaisistasi illative itsevaltaiseesi itsevaltaisiisi adessive itsevaltaisellasi itsevaltaisillasi ablative itsevaltaiseltasi itsevaltaisiltasi allative itsevaltaisellesi itsevaltaisillesi essive itsevaltaisenasi itsevaltaisinasi translative itsevaltaiseksesi itsevaltaisiksesi abessive itsevaltaisettasi itsevaltaisittasi instructive — — comitative — itsevaltaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative itsevaltaisemme itsevaltaisemme accusative nom. itsevaltaisemme itsevaltaisemme gen. itsevaltaisemme genitive itsevaltaisemme itsevaltaistemme itsevaltaisiemme partitive itsevaltaistamme itsevaltaisiamme inessive itsevaltaisessamme itsevaltaisissamme elative itsevaltaisestamme itsevaltaisistamme illative itsevaltaiseemme itsevaltaisiimme adessive itsevaltaisellamme itsevaltaisillamme ablative itsevaltaiseltamme itsevaltaisiltamme allative itsevaltaisellemme itsevaltaisillemme essive itsevaltaisenamme itsevaltaisinamme translative itsevaltaiseksemme itsevaltaisiksemme abessive itsevaltaisettamme itsevaltaisittamme instructive — — comitative — itsevaltaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative itsevaltaisenne itsevaltaisenne accusative nom. itsevaltaisenne itsevaltaisenne gen. itsevaltaisenne genitive itsevaltaisenne itsevaltaistenne itsevaltaisienne partitive itsevaltaistanne itsevaltaisianne inessive itsevaltaisessanne itsevaltaisissanne elative itsevaltaisestanne itsevaltaisistanne illative itsevaltaiseenne itsevaltaisiinne adessive itsevaltaisellanne itsevaltaisillanne ablative itsevaltaiseltanne itsevaltaisiltanne allative itsevaltaisellenne itsevaltaisillenne essive itsevaltaisenanne itsevaltaisinanne translative itsevaltaiseksenne itsevaltaisiksenne abessive itsevaltaisettanne itsevaltaisittanne instructive — — comitative — itsevaltaisinenne third-person possessor singular plural nominative itsevaltaisensa itsevaltaisensa accusative nom. itsevaltaisensa itsevaltaisensa gen. itsevaltaisensa genitive itsevaltaisensa itsevaltaistensa itsevaltaisiensa partitive itsevaltaistaan itsevaltaistansa itsevaltaisiaan itsevaltaisiansa inessive itsevaltaisessaan itsevaltaisessansa itsevaltaisissaan itsevaltaisissansa elative itsevaltaisestaan itsevaltaisestansa itsevaltaisistaan itsevaltaisistansa illative itsevaltaiseensa itsevaltaisiinsa adessive itsevaltaisellaan itsevaltaisellansa itsevaltaisillaan itsevaltaisillansa ablative itsevaltaiseltaan itsevaltaiseltansa itsevaltaisiltaan itsevaltaisiltansa allative itsevaltaiselleen itsevaltaisellensa itsevaltaisilleen itsevaltaisillensa essive itsevaltaisenaan itsevaltaisenansa itsevaltaisinaan itsevaltaisinansa translative itsevaltaisekseen itsevaltaiseksensa itsevaltaisikseen itsevaltaisiksensa abessive itsevaltaisettaan itsevaltaisettansa itsevaltaisittaan itsevaltaisittansa instructive — — comitative — itsevaltaisineen itsevaltaisinensa

Synonyms

• (despotic): despoottinen
• (absolute): absoluuttinen

Derived terms

• itsevaltaisesti
• itsevaltaisuus

Related terms

• itsevaltias

Further reading

• “itsevaltainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02