täysi

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *täüci, from Proto-Uralic *täwde; cognate to Hungarian tele.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈtæy̯si/, [ˈt̪æy̯s̠i]
  • Rhymes: -æysi
  • Syllabification(key): täy‧si

Adjective[edit]

täysi (comparative täydempi, superlative täysin)

  1. full

Declension[edit]

Inflection of täysi (Kotus type 27/käsi, t-d gradation)
nominative täysi täydet
genitive täyden täysien
partitive täyttä täysiä
illative täyteen täysiin
singular plural
nominative täysi täydet
accusative nom. täysi täydet
gen. täyden
genitive täyden täysien
täyttenrare
partitive täyttä täysiä
inessive täydessä täysissä
elative täydestä täysistä
illative täyteen täysiin
adessive täydellä täysillä
ablative täydeltä täysiltä
allative täydelle täysille
essive täytenä täysinä
translative täydeksi täysiksi
instructive täysin
abessive täydettä täysittä
comitative täysine
Possessive forms of täysi (type käsi)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person täyteni täytemme
2nd person täytesi täytenne
3rd person täytensä

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]