täysin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈtæy̯sin/, [ˈt̪æy̯s̠in]
  • Rhymes: -æysin
  • Syllabification: täy‧sin

Adjective[edit]

täysin

  1. superlative degree of täysi

Declension[edit]

Inflection of täysin (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation)
nominative täysin täysimmät
genitive täysimmän täysimpien
täysinten
partitive täysintä täysimpiä
illative täysimpään täysimpiin
singular plural
nominative täysin täysimmät
accusative nom. täysin täysimmät
gen. täysimmän
genitive täysimmän täysimpien
täysinten
täysimpäinrare
partitive täysintä täysimpiä
inessive täysimmässä täysimmissä
elative täysimmästä täysimmistä
illative täysimpään täysimpiin
adessive täysimmällä täysimmillä
ablative täysimmältä täysimmiltä
allative täysimmälle täysimmille
essive täysimpänä täysimpinä
translative täysimmäksi täysimmiksi
instructive täysimmin
abessive täysimmättä täysimmittä
comitative täysimpine
Possessive forms of täysin (type sisin)
possessor singular plural
1st person täysimpäni täysimpämme
2nd person täysimpäsi täysimpänne
3rd person täysimpänsä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Adjective[edit]

täysin

  1. Instructive plural form of täysi.

Adverb[edit]

täysin

  1. totally, fully, completely
    Olen täysin pihalla.
    I'm totally clueless.
    Ymmärrän täysin.
    I fully understand.
  2. wide (used with awake)

Anagrams[edit]