surjektiivinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

surjektiivinen (comparative surjektiivisempi, superlative surjektiivisin)

  1. (mathematics) surjective

Declension[edit]

Inflection of surjektiivinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative surjektiivinen surjektiiviset
genitive surjektiivisen surjektiivisten
surjektiivisien
partitive surjektiivista surjektiivisia
illative surjektiiviseen surjektiivisiin
singular plural
nominative surjektiivinen surjektiiviset
accusative nom. surjektiivinen surjektiiviset
gen. surjektiivisen
genitive surjektiivisen surjektiivisten
surjektiivisien
partitive surjektiivista surjektiivisia
inessive surjektiivisessa surjektiivisissa
elative surjektiivisesta surjektiivisista
illative surjektiiviseen surjektiivisiin
adessive surjektiivisella surjektiivisilla
ablative surjektiiviselta surjektiivisilta
allative surjektiiviselle surjektiivisille
essive surjektiivisena surjektiivisina
translative surjektiiviseksi surjektiivisiksi
instructive surjektiivisin
abessive surjektiivisetta surjektiivisitta
comitative surjektiivisine
Possessive forms of surjektiivinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person surjektiiviseni surjektiivisemme
2nd person surjektiivisesi surjektiivisenne
3rd person surjektiivisensa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Derived terms[edit]