suudelma

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From the verb suudella.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: suu‧del‧ma
  • IPA(key): /ˈsuːdelmɑ/

Noun[edit]

suudelma

  1. kiss

Declension[edit]

Inflection of suudelma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative suudelma suudelmat
genitive suudelman suudelmien
partitive suudelmaa suudelmia
illative suudelmaan suudelmiin
singular plural
nominative suudelma suudelmat
accusative nom. suudelma suudelmat
gen. suudelman
genitive suudelman suudelmien
suudelmainrare
partitive suudelmaa suudelmia
inessive suudelmassa suudelmissa
elative suudelmasta suudelmista
illative suudelmaan suudelmiin
adessive suudelmalla suudelmilla
ablative suudelmalta suudelmilta
allative suudelmalle suudelmille
essive suudelmana suudelmina
translative suudelmaksi suudelmiksi
instructive suudelmin
abessive suudelmatta suudelmitta
comitative suudelmineen