suuntain

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsuːntɑi̯n/, [ˈs̠uːn̪t̪ɑ̝i̯n]
  • Rhymes: -uːntɑin
  • Hyphenation(key): suun‧tain

Etymology 1

[edit]

suunnata +‎ -in

Noun

[edit]

suuntain

  1. a device that directs
  2. sight of a (modern) mortar
  3. waveguide of or for a speaker
Declension
[edit]
Inflection of suuntain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative suuntain suuntaimet
genitive suuntaimen suuntaimien
suuntainten
partitive suuntainta suuntaimia
illative suuntaimeen suuntaimiin
singular plural
nominative suuntain suuntaimet
accusative nom. suuntain suuntaimet
gen. suuntaimen
genitive suuntaimen suuntaimien
suuntainten
partitive suuntainta suuntaimia
inessive suuntaimessa suuntaimissa
elative suuntaimesta suuntaimista
illative suuntaimeen suuntaimiin
adessive suuntaimella suuntaimilla
ablative suuntaimelta suuntaimilta
allative suuntaimelle suuntaimille
essive suuntaimena suuntaimina
translative suuntaimeksi suuntaimiksi
abessive suuntaimetta suuntaimitta
instructive suuntaimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of suuntain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Noun

[edit]

suuntain

  1. genitive plural of suunta
Alternative forms
[edit]