syöjätär

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

syöjä +‎ -tär

Noun[edit]

syöjätär

  1. man-eater (woman)

Declension[edit]

Inflection of syöjätär (Kotus type 32*C/sisar, tt-t gradation)
nominative syöjätär syöjättäret
genitive syöjättären syöjättärien
syöjätärten
partitive syöjätärtä syöjättäriä
illative syöjättäreen syöjättäriin
singular plural
nominative syöjätär syöjättäret
accusative nom. syöjätär syöjättäret
gen. syöjättären
genitive syöjättären syöjättärien
syöjätärten
partitive syöjätärtä syöjättäriä
inessive syöjättäressä syöjättärissä
elative syöjättärestä syöjättäristä
illative syöjättäreen syöjättäriin
adessive syöjättärellä syöjättärillä
ablative syöjättäreltä syöjättäriltä
allative syöjättärelle syöjättärille
essive syöjättärenä syöjättärinä
translative syöjättäreksi syöjättäriksi
instructive syöjättärin
abessive syöjättärettä syöjättärittä
comitative syöjättärineen
Possessive forms of syöjätär (type sisar)
possessor singular plural
1st person syöjättäreni syöjättäremme
2nd person syöjättäresi syöjättärenne
3rd person syöjättärensä

Anagrams[edit]