sykintä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

sykkiä +‎ -ntä

Noun[edit]

sykintä

  1. throb

Declension[edit]

Inflection of sykintä (Kotus type 9/kala, nt-nn gradation)
nominative sykintä sykinnät
genitive sykinnän sykintöjen
partitive sykintää sykintöjä
illative sykintään sykintöihin
singular plural
nominative sykintä sykinnät
accusative nom.? sykintä sykinnät
gen. sykinnän
genitive sykinnän sykintöjen
sykintäinrare
partitive sykintää sykintöjä
inessive sykinnässä sykinnöissä
elative sykinnästä sykinnöistä
illative sykintään sykintöihin
adessive sykinnällä sykinnöillä
ablative sykinnältä sykinnöiltä
allative sykinnälle sykinnöille
essive sykintänä sykintöinä
translative sykinnäksi sykinnöiksi
instructive sykinnöin
abessive sykinnättä sykinnöittä
comitative sykintöineen

Anagrams[edit]