syypää

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

syy +‎ pää

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: syy‧pää

Noun[edit]

syypää

  1. A guilty one.
    Kumpikaan meistä ei ollut syypää tapahtuneeseen.
    Neither of us was guilty for what happened.

Declension[edit]

Inflection of syypää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative syypää syypäät
genitive syypään syypäiden
syypäitten
partitive syypäätä syypäitä
illative syypäähän syypäihin
singular plural
nominative syypää syypäät
accusative nom.? syypää syypäät
gen. syypään
genitive syypään syypäiden
syypäitten
partitive syypäätä syypäitä
inessive syypäässä syypäissä
elative syypäästä syypäistä
illative syypäähän syypäihin
adessive syypäällä syypäillä
ablative syypäältä syypäiltä
allative syypäälleˣ syypäilleˣ
essive syypäänä syypäinä
translative syypääksi syypäiksi
instructive syypäin
abessive syypäättä syypäittä
comitative syypäineen

Anagrams[edit]