taipuvainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

taipuva (bendable) +‎ -inen.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈtɑi̯puʋɑi̯nen/, [ˈt̪ɑi̯puˌʋɑi̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification: tai‧pu‧vai‧nen

Adjective[edit]

taipuvainen (comparative taipuvaisempi, superlative taipuvaisin)

  1. inclined (having a tendency, preference, likelihood, or disposition)
    Olen taipuvainen uskomaan häntä.
    I'm inclined towards believing him.
  2. compliant, yielding, receptive

Declension[edit]

Inflection of taipuvainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative taipuvainen taipuvaiset
genitive taipuvaisen taipuvaisten
taipuvaisien
partitive taipuvaista taipuvaisia
illative taipuvaiseen taipuvaisiin
singular plural
nominative taipuvainen taipuvaiset
accusative nom. taipuvainen taipuvaiset
gen. taipuvaisen
genitive taipuvaisen taipuvaisten
taipuvaisien
partitive taipuvaista taipuvaisia
inessive taipuvaisessa taipuvaisissa
elative taipuvaisesta taipuvaisista
illative taipuvaiseen taipuvaisiin
adessive taipuvaisella taipuvaisilla
ablative taipuvaiselta taipuvaisilta
allative taipuvaiselle taipuvaisille
essive taipuvaisena taipuvaisina
translative taipuvaiseksi taipuvaisiksi
instructive taipuvaisin
abessive taipuvaisetta taipuvaisitta
comitative taipuvaisine
Possessive forms of taipuvainen (type nainen)
possessor singular plural
1st person taipuvaiseni taipuvaisemme
2nd person taipuvaisesi taipuvaisenne
3rd person taipuvaisensa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.