tasainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

tasainen  (comparative tasaisempi, superlative tasaisin)

  1. even, flat
  2. constant
  3. stable

Declension[edit]

Inflection of tasainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tasainen tasaiset
genitive tasaisen tasaisten
tasaisien
partitive tasaista tasaisia
illative tasaiseen tasaisiin
singular plural
nominative tasainen tasaiset
accusative nom.? tasainen tasaiset
gen. tasaisen
genitive tasaisen tasaisten
tasaisien
partitive tasaista tasaisia
inessive tasaisessa tasaisissa
elative tasaisesta tasaisista
illative tasaiseen tasaisiin
adessive tasaisella tasaisilla
ablative tasaiselta tasaisilta
allative tasaiselleˣ tasaisilleˣ
essive tasaisena tasaisina
translative tasaiseksi tasaisiksi
instructive tasaisin
abessive tasaisetta tasaisitta
comitative tasaisine

Anagrams[edit]