tavanomainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tavan ‎(of a habit, of a convention) +‎ omainen ‎(alike)

Adjective[edit]

tavanomainen ‎(comparative tavanomaisempi, superlative tavanomaisin)

  1. conventional (pertaining to a convention)
  2. commonplace, ordinary, conventional (having no remarkable characteristics)
  3. ordinary, mundane (not new)
  4. habitual (regular or usual)
  5. habitual (recurring)

Declension[edit]

Inflection of tavanomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tavanomainen tavanomaiset
genitive tavanomaisen tavanomaisten
tavanomaisien
partitive tavanomaista tavanomaisia
illative tavanomaiseen tavanomaisiin
singular plural
nominative tavanomainen tavanomaiset
accusative nom. tavanomainen tavanomaiset
gen. tavanomaisen
genitive tavanomaisen tavanomaisten
tavanomaisien
partitive tavanomaista tavanomaisia
inessive tavanomaisessa tavanomaisissa
elative tavanomaisesta tavanomaisista
illative tavanomaiseen tavanomaisiin
adessive tavanomaisella tavanomaisilla
ablative tavanomaiselta tavanomaisilta
allative tavanomaiselle tavanomaisille
essive tavanomaisena tavanomaisina
translative tavanomaiseksi tavanomaisiksi
instructive tavanomaisin
abessive tavanomaisetta tavanomaisitta
comitative tavanomaisine

Synonyms[edit]

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]