toispuolinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

toispuolinen ‎(comparative toispuolisempi, superlative toispuolisin)

  1. lopsided

Declension[edit]

Inflection of toispuolinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative toispuolinen toispuoliset
genitive toispuolisen toispuolisten
toispuolisien
partitive toispuolista toispuolisia
illative toispuoliseen toispuolisiin
singular plural
nominative toispuolinen toispuoliset
accusative nom.? toispuolinen toispuoliset
gen. toispuolisen
genitive toispuolisen toispuolisten
toispuolisien
partitive toispuolista toispuolisia
inessive toispuolisessa toispuolisissa
elative toispuolisesta toispuolisista
illative toispuoliseen toispuolisiin
adessive toispuolisella toispuolisilla
ablative toispuoliselta toispuolisilta
allative toispuoliselleˣ toispuolisilleˣ
essive toispuolisena toispuolisina
translative toispuoliseksi toispuolisiksi
instructive toispuolisin
abessive toispuolisetta toispuolisitta
comitative toispuolisine