tosikko

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tosi +‎ -kko

Noun[edit]

tosikko

  1. A humourless person.

Declension[edit]

Inflection of tosikko (Kotus type 4/laatikko, kk-k gradation)
nominative tosikko tosikot
genitive tosikon tosikkojen
tosikoiden
tosikoitten
partitive tosikkoa tosikkoja
tosikoita
illative tosikkoon tosikkoihin
tosikoihin
singular plural
nominative tosikko tosikot
accusative nom. tosikko tosikot
gen. tosikon
genitive tosikon tosikkojen
tosikoiden
tosikoitten
partitive tosikkoa tosikkoja
tosikoita
inessive tosikossa tosikoissa
elative tosikosta tosikoista
illative tosikkoon tosikkoihin
tosikoihin
adessive tosikolla tosikoilla
ablative tosikolta tosikoilta
allative tosikolle tosikoille
essive tosikkona tosikkoina
translative tosikoksi tosikoiksi
instructive tosikoin
abessive tosikotta tosikoitta
comitative tosikkoineen

Anagrams[edit]