otsikko

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: ot‧sik‧ko

Noun[edit]

otsikko

  1. heading, header, title, headline

Declension[edit]

Inflection of otsikko (Kotus type 4/laatikko, kk-k gradation)
nominative otsikko otsikot
genitive otsikon otsikkojen
otsikoiden
otsikoitten
partitive otsikkoa otsikkoja
otsikoita
illative otsikkoon otsikkoihin
otsikoihin
singular plural
nominative otsikko otsikot
accusative nom.? otsikko otsikot
gen. otsikon
genitive otsikon otsikkojen
otsikoiden
otsikoitten
partitive otsikkoa otsikkoja
otsikoita
inessive otsikossa otsikoissa
elative otsikosta otsikoista
illative otsikkoon otsikkoihin
otsikoihin
adessive otsikolla otsikoilla
ablative otsikolta otsikoilta
allative otsikolleˣ otsikoilleˣ
essive otsikkona otsikkoina
translative otsikoksi otsikoiksi
instructive otsikoin
abessive otsikotta otsikoitta
comitative otsikkoineen

Anagrams[edit]