tuhlaus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tuhlata +‎ -us

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈtuhlɑus/, [ˈt̪uxlɑus̠]
  • Rhymes: -uhlɑus
  • Syllabification(key): tuh‧la‧us

Noun[edit]

tuhlaus

  1. An act of wasting or squandering something, as money or other resources.

Declension[edit]

Inflection of tuhlaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative tuhlaus tuhlaukset
genitive tuhlauksen tuhlausten
tuhlauksien
partitive tuhlausta tuhlauksia
illative tuhlaukseen tuhlauksiin
singular plural
nominative tuhlaus tuhlaukset
accusative nom. tuhlaus tuhlaukset
gen. tuhlauksen
genitive tuhlauksen tuhlausten
tuhlauksien
partitive tuhlausta tuhlauksia
inessive tuhlauksessa tuhlauksissa
elative tuhlauksesta tuhlauksista
illative tuhlaukseen tuhlauksiin
adessive tuhlauksella tuhlauksilla
ablative tuhlaukselta tuhlauksilta
allative tuhlaukselle tuhlauksille
essive tuhlauksena tuhlauksina
translative tuhlaukseksi tuhlauksiksi
instructive tuhlauksin
abessive tuhlauksetta tuhlauksitta
comitative tuhlauksineen
Possessive forms of tuhlaus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person tuhlaukseni tuhlauksemme
2nd person tuhlauksesi tuhlauksenne
3rd person tuhlauksensa

Synonyms[edit]