tuke

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tukkia +‎ -e

Noun[edit]

tuke

  1. Any material used to create a clog; a block.

Declension[edit]

Inflection of tuke (Kotus type 48/hame, kk-k gradation)
nominative tuke tukkeet
genitive tukkeen tukkeiden
tukkeitten
partitive tuketta tukkeita
illative tukkeeseen tukkeisiin
tukkeihin
singular plural
nominative tuke tukkeet
accusative nom. tuke tukkeet
gen. tukkeen
genitive tukkeen tukkeiden
tukkeitten
partitive tuketta tukkeita
inessive tukkeessa tukkeissa
elative tukkeesta tukkeista
illative tukkeeseen tukkeisiin
tukkeihin
adessive tukkeella tukkeilla
ablative tukkeelta tukkeilta
allative tukkeelle tukkeille
essive tukkeena tukkeina
translative tukkeeksi tukkeiksi
instructive tukkein
abessive tukkeetta tukkeitta
comitative tukkeineen

Anagrams[edit]