tulkitsija

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tulkita +‎ -ja

Noun[edit]

tulkitsija

  1. (figuratively) interpreter

Declension[edit]

Inflection of tulkitsija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative tulkitsija tulkitsijat
genitive tulkitsijan tulkitsijoiden
tulkitsijoitten
partitive tulkitsijaa tulkitsijoita
illative tulkitsijaan tulkitsijoihin
singular plural
nominative tulkitsija tulkitsijat
accusative nom.? tulkitsija tulkitsijat
gen. tulkitsijan
genitive tulkitsijan tulkitsijoiden
tulkitsijoitten
tulkitsijainrare
partitive tulkitsijaa tulkitsijoita
inessive tulkitsijassa tulkitsijoissa
elative tulkitsijasta tulkitsijoista
illative tulkitsijaan tulkitsijoihin
adessive tulkitsijalla tulkitsijoilla
ablative tulkitsijalta tulkitsijoilta
allative tulkitsijalleˣ tulkitsijoilleˣ
essive tulkitsijana tulkitsijoina
translative tulkitsijaksi tulkitsijoiksi
instructive tulkitsijoin
abessive tulkitsijatta tulkitsijoitta
comitative tulkitsijoineen