tunnollisuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tunnollinen +‎ -uus

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: tun‧nol‧li‧suus
  • IPA(key): [ˈtunːolːisuːs]

Noun[edit]

tunnollisuus

  1. conscientiousness (desire to do a task well)

Declension[edit]

Inflection of tunnollisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative tunnollisuus tunnollisuudet
genitive tunnollisuuden tunnollisuuksien
partitive tunnollisuutta tunnollisuuksia
illative tunnollisuuteen tunnollisuuksiin
singular plural
nominative tunnollisuus tunnollisuudet
accusative nom. tunnollisuus tunnollisuudet
gen. tunnollisuuden
genitive tunnollisuuden tunnollisuuksien
partitive tunnollisuutta tunnollisuuksia
inessive tunnollisuudessa tunnollisuuksissa
elative tunnollisuudesta tunnollisuuksista
illative tunnollisuuteen tunnollisuuksiin
adessive tunnollisuudella tunnollisuuksilla
ablative tunnollisuudelta tunnollisuuksilta
allative tunnollisuudelle tunnollisuuksille
essive tunnollisuutena tunnollisuuksina
translative tunnollisuudeksi tunnollisuuksiksi
instructive tunnollisuuksin
abessive tunnollisuudetta tunnollisuuksitta
comitative tunnollisuuksineen

Synonyms[edit]