tunnuslause

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tunnus +‎ lause

Noun[edit]

tunnuslause

  1. A motto
  2. (heraldry) A motto.

Declension[edit]

Inflection of tunnuslause (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative tunnuslause tunnuslauseet
genitive tunnuslauseen tunnuslauseiden
tunnuslauseitten
partitive tunnuslausetta tunnuslauseita
illative tunnuslauseeseen tunnuslauseisiin
tunnuslauseihin
singular plural
nominative tunnuslause tunnuslauseet
accusative nom. tunnuslause tunnuslauseet
gen. tunnuslauseen
genitive tunnuslauseen tunnuslauseiden
tunnuslauseitten
partitive tunnuslausetta tunnuslauseita
inessive tunnuslauseessa tunnuslauseissa
elative tunnuslauseesta tunnuslauseista
illative tunnuslauseeseen tunnuslauseisiin
tunnuslauseihin
adessive tunnuslauseella tunnuslauseilla
ablative tunnuslauseelta tunnuslauseilta
allative tunnuslauseelle tunnuslauseille
essive tunnuslauseena tunnuslauseina
translative tunnuslauseeksi tunnuslauseiksi
instructive tunnuslausein
abessive tunnuslauseetta tunnuslauseitta
comitative tunnuslauseineen

Synonyms[edit]