turkinmänty

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

turkin +‎ mänty

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈturkinˌmænty/, [ˈt̪urkimˌmæn̪t̪y]
  • Rhymes: -ænty
  • Syllabification: tur‧kin‧män‧ty

Noun[edit]

turkinmänty

  1. Turkish pine (Pinus brutia)

Declension[edit]

Inflection of turkinmänty (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative turkinmänty turkinmännyt
genitive turkinmännyn turkinmäntyjen
partitive turkinmäntyä turkinmäntyjä
illative turkinmäntyyn turkinmäntyihin
singular plural
nominative turkinmänty turkinmännyt
accusative nom. turkinmänty turkinmännyt
gen. turkinmännyn
genitive turkinmännyn turkinmäntyjen
partitive turkinmäntyä turkinmäntyjä
inessive turkinmännyssä turkinmännyissä
elative turkinmännystä turkinmännyistä
illative turkinmäntyyn turkinmäntyihin
adessive turkinmännyllä turkinmännyillä
ablative turkinmännyltä turkinmännyiltä
allative turkinmännylle turkinmännyille
essive turkinmäntynä turkinmäntyinä
translative turkinmännyksi turkinmännyiksi
instructive turkinmännyin
abessive turkinmännyttä turkinmännyittä
comitative turkinmäntyineen
Possessive forms of turkinmänty (type valo)
possessor singular plural
1st person turkinmäntyni turkinmäntymme
2nd person turkinmäntysi turkinmäntynne
3rd person turkinmäntynsä