työsuhde

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

työ ‎(work, employment) +‎ suhde ‎(relationship)

Noun[edit]

työsuhde

  1. (law) employment (the status of being employed; the rights and obligations following thereof)
  2. employment relationship

Declension[edit]

Inflection of työsuhde (Kotus type 48/hame, t-d gradation)
nominative työsuhde työsuhteet
genitive työsuhteen työsuhteiden
työsuhteitten
partitive työsuhdetta työsuhteita
illative työsuhteeseen työsuhteisiin
työsuhteihin
singular plural
nominative työsuhde työsuhteet
accusative nom. työsuhde työsuhteet
gen. työsuhteen
genitive työsuhteen työsuhteiden
työsuhteitten
partitive työsuhdetta työsuhteita
inessive työsuhteessa työsuhteissa
elative työsuhteesta työsuhteista
illative työsuhteeseen työsuhteisiin
työsuhteihin
adessive työsuhteella työsuhteilla
ablative työsuhteelta työsuhteilta
allative työsuhteelle työsuhteille
essive työsuhteena työsuhteina
translative työsuhteeksi työsuhteiksi
instructive työsuhtein
abessive työsuhteetta työsuhteitta
comitative työsuhteineen

See also[edit]