tyytymättömyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tyytymätön +‎ -yys

Noun[edit]

tyytymättömyys

  1. dissatisfaction, discontent

Declension[edit]

Inflection of tyytymättömyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative tyytymättömyys tyytymättömyydet
genitive tyytymättömyyden tyytymättömyyksien
partitive tyytymättömyyttä tyytymättömyyksiä
illative tyytymättömyyteen tyytymättömyyksiin
singular plural
nominative tyytymättömyys tyytymättömyydet
accusative nom. tyytymättömyys tyytymättömyydet
gen. tyytymättömyyden
genitive tyytymättömyyden tyytymättömyyksien
partitive tyytymättömyyttä tyytymättömyyksiä
inessive tyytymättömyydessä tyytymättömyyksissä
elative tyytymättömyydestä tyytymättömyyksistä
illative tyytymättömyyteen tyytymättömyyksiin
adessive tyytymättömyydellä tyytymättömyyksillä
ablative tyytymättömyydeltä tyytymättömyyksiltä
allative tyytymättömyydelle tyytymättömyyksille
essive tyytymättömyytenä tyytymättömyyksinä
translative tyytymättömyydeksi tyytymättömyyksiksi
instructive tyytymättömyyksin
abessive tyytymättömyydettä tyytymättömyyksittä
comitative tyytymättömyyksineen