ulottuvuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ulottuva +‎ -uus; literally "extendingness"

Noun[edit]

ulottuvuus

  1. A dimension.

Declension[edit]

Inflection of ulottuvuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative ulottuvuus ulottuvuudet
genitive ulottuvuuden ulottuvuuksien
partitive ulottuvuutta ulottuvuuksia
illative ulottuvuuteen ulottuvuuksiin
singular plural
nominative ulottuvuus ulottuvuudet
accusative nom. ulottuvuus ulottuvuudet
gen. ulottuvuuden
genitive ulottuvuuden ulottuvuuksien
partitive ulottuvuutta ulottuvuuksia
inessive ulottuvuudessa ulottuvuuksissa
elative ulottuvuudesta ulottuvuuksista
illative ulottuvuuteen ulottuvuuksiin
adessive ulottuvuudella ulottuvuuksilla
ablative ulottuvuudelta ulottuvuuksilta
allative ulottuvuudelle ulottuvuuksille
essive ulottuvuutena ulottuvuuksina
translative ulottuvuudeksi ulottuvuuksiksi
instructive ulottuvuuksin
abessive ulottuvuudetta ulottuvuuksitta
comitative ulottuvuuksineen