välilasku

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index v)

Etymology[edit]

Noun[edit]

välilasku

  1. Stop-over (of a flight; meaning only the interruption of flight, not the place of the interruption).

Declension[edit]

Inflection of välilasku (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative välilasku välilaskut
genitive välilaskun välilaskujen
partitive välilaskua välilaskuja
illative välilaskuun välilaskuihin
singular plural
nominative välilasku välilaskut
accusative nom. välilasku välilaskut
gen. välilaskun
genitive välilaskun välilaskujen
partitive välilaskua välilaskuja
inessive välilaskussa välilaskuissa
elative välilaskusta välilaskuista
illative välilaskuun välilaskuihin
adessive välilaskulla välilaskuilla
ablative välilaskulta välilaskuilta
allative välilaskulle välilaskuille
essive välilaskuna välilaskuina
translative välilaskuksi välilaskuiksi
instructive välilaskuin
abessive välilaskutta välilaskuitta
comitative välilaskuineen

See also[edit]