vakityö

Finnish

Etymology

vaki- +‎ työ

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑkiˌtyø̯/, [ˈʋɑ̝k̟iˌt̪yø̞̯]
• Rhymes: -yø
• Syllabification^(key): va‧ki‧työ

Noun

vakityö

1. full-time job

Declension

Inflection of vakityö (Kotus type 19/suo, no gradation)
nominative		vakityö	vakityöt
genitive		vakityön	vakitöiden vakitöitten
partitive		vakityötä	vakitöitä
illative		vakityöhön	vakitöihin
		singular	plural
nominative		vakityö	vakityöt
accusative	nom.	vakityö	vakityöt
	gen.	vakityön
genitive		vakityön	vakitöiden vakitöitten
partitive		vakityötä	vakitöitä
inessive		vakityössä	vakitöissä
elative		vakityöstä	vakitöistä
illative		vakityöhön	vakitöihin
adessive		vakityöllä	vakitöillä
ablative		vakityöltä	vakitöiltä
allative		vakityölle	vakitöille
essive		vakityönä	vakitöinä
translative		vakityöksi	vakitöiksi
abessive		vakityöttä	vakitöittä
instructive		—	vakitöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vakityö (Kotus type 19/suo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vakityöni vakityöni accusative nom. vakityöni vakityöni gen. vakityöni genitive vakityöni vakitöideni vakitöitteni partitive vakityötäni vakitöitäni inessive vakityössäni vakitöissäni elative vakityöstäni vakitöistäni illative vakityöhöni vakitöihini adessive vakityölläni vakitöilläni ablative vakityöltäni vakitöiltäni allative vakityölleni vakitöilleni essive vakityönäni vakitöinäni translative vakityökseni vakitöikseni abessive vakityöttäni vakitöittäni instructive — — comitative — vakitöineni second-person singular possessor singular plural nominative vakityösi vakityösi accusative nom. vakityösi vakityösi gen. vakityösi genitive vakityösi vakitöidesi vakitöittesi partitive vakityötäsi vakitöitäsi inessive vakityössäsi vakitöissäsi elative vakityöstäsi vakitöistäsi illative vakityöhösi vakitöihisi adessive vakityölläsi vakitöilläsi ablative vakityöltäsi vakitöiltäsi allative vakityöllesi vakitöillesi essive vakityönäsi vakitöinäsi translative vakityöksesi vakitöiksesi abessive vakityöttäsi vakitöittäsi instructive — — comitative — vakitöinesi first-person plural possessor singular plural nominative vakityömme vakityömme accusative nom. vakityömme vakityömme gen. vakityömme genitive vakityömme vakitöidemme vakitöittemme partitive vakityötämme vakitöitämme inessive vakityössämme vakitöissämme elative vakityöstämme vakitöistämme illative vakityöhömme vakitöihimme adessive vakityöllämme vakitöillämme ablative vakityöltämme vakitöiltämme allative vakityöllemme vakitöillemme essive vakityönämme vakitöinämme translative vakityöksemme vakitöiksemme abessive vakityöttämme vakitöittämme instructive — — comitative — vakitöinemme second-person plural possessor singular plural nominative vakityönne vakityönne accusative nom. vakityönne vakityönne gen. vakityönne genitive vakityönne vakitöidenne vakitöittenne partitive vakityötänne vakitöitänne inessive vakityössänne vakitöissänne elative vakityöstänne vakitöistänne illative vakityöhönne vakitöihinne adessive vakityöllänne vakitöillänne ablative vakityöltänne vakitöiltänne allative vakityöllenne vakitöillenne essive vakityönänne vakitöinänne translative vakityöksenne vakitöiksenne abessive vakityöttänne vakitöittänne instructive — — comitative — vakitöinenne third-person possessor singular plural nominative vakityönsä vakityönsä accusative nom. vakityönsä vakityönsä gen. vakityönsä genitive vakityönsä vakitöidensä vakitöittensä partitive vakityötään vakityötänsä vakitöitään vakitöitänsä inessive vakityössään vakityössänsä vakitöissään vakitöissänsä elative vakityöstään vakityöstänsä vakitöistään vakitöistänsä illative vakityöhönsä vakitöihinsä adessive vakityöllään vakityöllänsä vakitöillään vakitöillänsä ablative vakityöltään vakityöltänsä vakitöiltään vakitöiltänsä allative vakityölleen vakityöllensä vakitöilleen vakitöillensä essive vakityönään vakityönänsä vakitöinään vakitöinänsä translative vakityökseen vakityöksensä vakitöikseen vakitöiksensä abessive vakityöttään vakityöttänsä vakitöittään vakitöittänsä instructive — — comitative — vakitöineen vakitöinensä