valloittaja

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

valloitta- +‎ -ja

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: val‧loit‧ta‧ja
  • IPA(key): [ˈvɑlːoiˌtːɑjɑ]

Noun[edit]

valloittaja

  1. conqueror

Declension[edit]

Inflection of valloittaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative valloittaja valloittajat
genitive valloittajan valloittajien
partitive valloittajaa valloittajia
illative valloittajaan valloittajiin
singular plural
nominative valloittaja valloittajat
accusative nom. valloittaja valloittajat
gen. valloittajan
genitive valloittajan valloittajien
valloittajainrare
partitive valloittajaa valloittajia
inessive valloittajassa valloittajissa
elative valloittajasta valloittajista
illative valloittajaan valloittajiin
adessive valloittajalla valloittajilla
ablative valloittajalta valloittajilta
allative valloittajalle valloittajille
essive valloittajana valloittajina
translative valloittajaksi valloittajiksi
instructive valloittajin
abessive valloittajatta valloittajitta
comitative valloittajineen