valloittaja

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

valloittaa +‎ -ja

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑlːoi̯tːɑjɑ/, [ˈʋɑ̝lːo̞i̯t̪ˌt̪ɑ̝jɑ̝]
  • Rhymes: -ɑjɑ
  • Syllabification(key): val‧loit‧ta‧ja

Noun

[edit]

valloittaja

  1. conqueror

Declension

[edit]
Inflection of valloittaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative valloittaja valloittajat
genitive valloittajan valloittajien
partitive valloittajaa valloittajia
illative valloittajaan valloittajiin
singular plural
nominative valloittaja valloittajat
accusative nom. valloittaja valloittajat
gen. valloittajan
genitive valloittajan valloittajien
valloittajain rare
partitive valloittajaa valloittajia
inessive valloittajassa valloittajissa
elative valloittajasta valloittajista
illative valloittajaan valloittajiin
adessive valloittajalla valloittajilla
ablative valloittajalta valloittajilta
allative valloittajalle valloittajille
essive valloittajana valloittajina
translative valloittajaksi valloittajiksi
abessive valloittajatta valloittajitta
instructive valloittajin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of valloittaja (Kotus type 10/koira, no gradation)

Further reading

[edit]