varsinainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

varsinainen (not comparable)

  1. actual, real, essential, proper

Declension[edit]

Inflection of varsinainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative varsinainen varsinaiset
genitive varsinaisen varsinaisten
varsinaisien
partitive varsinaista varsinaisia
illative varsinaiseen varsinaisiin
singular plural
nominative varsinainen varsinaiset
accusative nom. varsinainen varsinaiset
gen. varsinaisen
genitive varsinaisen varsinaisten
varsinaisien
partitive varsinaista varsinaisia
inessive varsinaisessa varsinaisissa
elative varsinaisesta varsinaisista
illative varsinaiseen varsinaisiin
adessive varsinaisella varsinaisilla
ablative varsinaiselta varsinaisilta
allative varsinaiselle varsinaisille
essive varsinaisena varsinaisina
translative varsinaiseksi varsinaisiksi
instructive varsinaisin
abessive varsinaisetta varsinaisitta
comitative varsinaisine

Derived terms[edit]

Compounds[edit]