veitikka

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

veitikka

  1. rascal

Declension[edit]

Inflection of veitikka (Kotus type 14/solakka, kk-k gradation)
nominative veitikka veitikat
genitive veitikan veitikoiden
veitikoitten
veitikkojen
partitive veitikkaa veitikoita
veitikkoja
illative veitikkaan veitikoihin
veitikkoihin
singular plural
nominative veitikka veitikat
accusative nom. veitikka veitikat
gen. veitikan
genitive veitikan veitikoiden
veitikoitten
veitikkojen
veitikkainrare
partitive veitikkaa veitikoita
veitikkoja
inessive veitikassa veitikoissa
elative veitikasta veitikoista
illative veitikkaan veitikoihin
veitikkoihin
adessive veitikalla veitikoilla
ablative veitikalta veitikoilta
allative veitikalle veitikoille
essive veitikkana veitikkoina
translative veitikaksi veitikoiksi
instructive veitikoin
abessive veitikatta veitikoitta
comitative veitikkoineen

Derived terms[edit]