vihkimätön

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

vihkiä +‎ -mätön

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈʋihkimætøn/, [ˈʋiçk̟iˌmæt̪ø̞n]
  • Rhymes: -ætøn
  • Syllabification(key): vih‧ki‧mä‧tön

Adjective[edit]

vihkimätön

  1. unmarried, unwed

Declension[edit]

Inflection of vihkimätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative vihkimätön vihkimättömät
genitive vihkimättömän vihkimättömien
partitive vihkimätöntä vihkimättömiä
illative vihkimättömään vihkimättömiin
singular plural
nominative vihkimätön vihkimättömät
accusative nom. vihkimätön vihkimättömät
gen. vihkimättömän
genitive vihkimättömän vihkimättömien
vihkimätöntenrare
partitive vihkimätöntä vihkimättömiä
inessive vihkimättömässä vihkimättömissä
elative vihkimättömästä vihkimättömistä
illative vihkimättömään vihkimättömiin
adessive vihkimättömällä vihkimättömillä
ablative vihkimättömältä vihkimättömiltä
allative vihkimättömälle vihkimättömille
essive vihkimättömänä vihkimättöminä
translative vihkimättömäksi vihkimättömiksi
abessive vihkimättömättä vihkimättömittä
instructive vihkimättömin
comitative vihkimättömine
Possessive forms of vihkimätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative vihkimättömäni vihkimättömäni
accusative nom. vihkimättömäni vihkimättömäni
gen. vihkimättömäni
genitive vihkimättömäni vihkimättömieni
vihkimätöntenirare
partitive vihkimätöntäni vihkimättömiäni
inessive vihkimättömässäni vihkimättömissäni
elative vihkimättömästäni vihkimättömistäni
illative vihkimättömääni vihkimättömiini
adessive vihkimättömälläni vihkimättömilläni
ablative vihkimättömältäni vihkimättömiltäni
allative vihkimättömälleni vihkimättömilleni
essive vihkimättömänäni vihkimättöminäni
translative vihkimättömäkseni vihkimättömikseni
abessive vihkimättömättäni vihkimättömittäni
instructive
comitative vihkimättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vihkimättömäsi vihkimättömäsi
accusative nom. vihkimättömäsi vihkimättömäsi
gen. vihkimättömäsi
genitive vihkimättömäsi vihkimättömiesi
vihkimätöntesirare
partitive vihkimätöntäsi vihkimättömiäsi
inessive vihkimättömässäsi vihkimättömissäsi
elative vihkimättömästäsi vihkimättömistäsi
illative vihkimättömääsi vihkimättömiisi
adessive vihkimättömälläsi vihkimättömilläsi
ablative vihkimättömältäsi vihkimättömiltäsi
allative vihkimättömällesi vihkimättömillesi
essive vihkimättömänäsi vihkimättöminäsi
translative vihkimättömäksesi vihkimättömiksesi
abessive vihkimättömättäsi vihkimättömittäsi
instructive
comitative vihkimättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vihkimättömämme vihkimättömämme
accusative nom. vihkimättömämme vihkimättömämme
gen. vihkimättömämme
genitive vihkimättömämme vihkimättömiemme
vihkimätöntemmerare
partitive vihkimätöntämme vihkimättömiämme
inessive vihkimättömässämme vihkimättömissämme
elative vihkimättömästämme vihkimättömistämme
illative vihkimättömäämme vihkimättömiimme
adessive vihkimättömällämme vihkimättömillämme
ablative vihkimättömältämme vihkimättömiltämme
allative vihkimättömällemme vihkimättömillemme
essive vihkimättömänämme vihkimättöminämme
translative vihkimättömäksemme vihkimättömiksemme
abessive vihkimättömättämme vihkimättömittämme
instructive
comitative vihkimättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vihkimättömänne vihkimättömänne
accusative nom. vihkimättömänne vihkimättömänne
gen. vihkimättömänne
genitive vihkimättömänne vihkimättömienne
vihkimätöntennerare
partitive vihkimätöntänne vihkimättömiänne
inessive vihkimättömässänne vihkimättömissänne
elative vihkimättömästänne vihkimättömistänne
illative vihkimättömäänne vihkimättömiinne
adessive vihkimättömällänne vihkimättömillänne
ablative vihkimättömältänne vihkimättömiltänne
allative vihkimättömällenne vihkimättömillenne
essive vihkimättömänänne vihkimättöminänne
translative vihkimättömäksenne vihkimättömiksenne
abessive vihkimättömättänne vihkimättömittänne
instructive
comitative vihkimättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative vihkimättömänsä vihkimättömänsä
accusative nom. vihkimättömänsä vihkimättömänsä
gen. vihkimättömänsä
genitive vihkimättömänsä vihkimättömiensä
vihkimätöntensärare
partitive vihkimätöntään
vihkimätöntänsä
vihkimättömiään
vihkimättömiänsä
inessive vihkimättömässään
vihkimättömässänsä
vihkimättömissään
vihkimättömissänsä
elative vihkimättömästään
vihkimättömästänsä
vihkimättömistään
vihkimättömistänsä
illative vihkimättömäänsä vihkimättömiinsä
adessive vihkimättömällään
vihkimättömällänsä
vihkimättömillään
vihkimättömillänsä
ablative vihkimättömältään
vihkimättömältänsä
vihkimättömiltään
vihkimättömiltänsä
allative vihkimättömälleen
vihkimättömällensä
vihkimättömilleen
vihkimättömillensä
essive vihkimättömänään
vihkimättömänänsä
vihkimättöminään
vihkimättöminänsä
translative vihkimättömäkseen
vihkimättömäksensä
vihkimättömikseen
vihkimättömiksensä
abessive vihkimättömättään
vihkimättömättänsä
vihkimättömittään
vihkimättömittänsä
instructive
comitative vihkimättömineen
vihkimättöminensä

Derived terms[edit]

Participle[edit]

vihkimätön

  1. negative participle of vihkiä

Further reading[edit]