viimeisin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

viimeisin

  1. latest so far, most recent

Declension[edit]

Inflection of viimeisin (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation)
nominative viimeisin viimeisimmät
genitive viimeisimmän viimeisimpien
viimeisinten
partitive viimeisintä viimeisimpiä
illative viimeisimpään viimeisimpiin
singular plural
nominative viimeisin viimeisimmät
accusative nom.? viimeisin viimeisimmät
gen. viimeisimmän
genitive viimeisimmän viimeisimpien
viimeisinten
viimeisimpäinrare
partitive viimeisintä viimeisimpiä
inessive viimeisimmässä viimeisimmissä
elative viimeisimmästä viimeisimmistä
illative viimeisimpään viimeisimpiin
adessive viimeisimmällä viimeisimmillä
ablative viimeisimmältä viimeisimmiltä
allative viimeisimmälle viimeisimmille
essive viimeisimpänä viimeisimpinä
translative viimeisimmäksi viimeisimmiksi
instructive viimeisimmin
abessive viimeisimmättä viimeisimmittä
comitative viimeisimpine

Related terms[edit]