voimattomuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

voimaton +‎ -uus

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈʋoimɑtːomuːs/
  • Hyphenation: voi‧mat‧to‧muus

Noun[edit]

voimattomuus

  1. powerlessness, weakness

Declension[edit]

Inflection of voimattomuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative voimattomuus voimattomuudet
genitive voimattomuuden voimattomuuksien
partitive voimattomuutta voimattomuuksia
illative voimattomuuteen voimattomuuksiin
singular plural
nominative voimattomuus voimattomuudet
accusative nom.? voimattomuus voimattomuudet
gen. voimattomuuden
genitive voimattomuuden voimattomuuksien
partitive voimattomuutta voimattomuuksia
inessive voimattomuudessa voimattomuuksissa
elative voimattomuudesta voimattomuuksista
illative voimattomuuteen voimattomuuksiin
adessive voimattomuudella voimattomuuksilla
ablative voimattomuudelta voimattomuuksilta
allative voimattomuudelleˣ voimattomuuksilleˣ
essive voimattomuutena voimattomuuksina
translative voimattomuudeksi voimattomuuksiksi
instructive voimattomuuksin
abessive voimattomuudetta voimattomuuksitta
comitative voimattomuuksineen