voimattomuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

voimaton (powerless) +‎ -uus (-ness)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈʋoi̯mɑtːomuːs/, [ˈʋo̞i̯mɑt̪ˌt̪o̞muːs̠]
  • Rhymes: -omuːs
  • Syllabification: voi‧mat‧to‧muus

Noun[edit]

voimattomuus

  1. powerlessness, weakness
  2. (pathology) asthenia

Declension[edit]

Inflection of voimattomuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative voimattomuus voimattomuudet
genitive voimattomuuden voimattomuuksien
partitive voimattomuutta voimattomuuksia
illative voimattomuuteen voimattomuuksiin
singular plural
nominative voimattomuus voimattomuudet
accusative nom. voimattomuus voimattomuudet
gen. voimattomuuden
genitive voimattomuuden voimattomuuksien
partitive voimattomuutta voimattomuuksia
inessive voimattomuudessa voimattomuuksissa
elative voimattomuudesta voimattomuuksista
illative voimattomuuteen voimattomuuksiin
adessive voimattomuudella voimattomuuksilla
ablative voimattomuudelta voimattomuuksilta
allative voimattomuudelle voimattomuuksille
essive voimattomuutena voimattomuuksina
translative voimattomuudeksi voimattomuuksiksi
instructive voimattomuuksin
abessive voimattomuudetta voimattomuuksitta
comitative voimattomuuksineen
Possessive forms of voimattomuus (type kalleus)
possessor singular plural
1st person voimattomuuteni voimattomuutemme
2nd person voimattomuutesi voimattomuutenne
3rd person voimattomuutensa

Synonyms[edit]